Läheisen kateutta ei ansaita – kateus langetetaan

Kateus… Pelkästään tuo sana saa mut huokaamaan, koska tiedän sen oikean merkityksen. Helvetin hyvin! Olen nähnyt hyvin läheltä, miten kateus; muuttaa, murtaa ja jopa tappaa ihmisiä. Kateuskorttia viljellään helposti sosiaalisessa mediassa, kun jotakuta kritisoidaan sekä kateuskortin heittäjää, saatetaan pitää ylimielisenä; ”Mistä häntä pitäisi muka kadehtia” – Kateus on sairaus, eikä siihen sairastu vakavasti, kuin he, jotka ovat luonteeltaan tietynlaisia persoonia, enkä ainakaan itse olisi uskonut osasta, miksi heillä, olisi tarvetta tuntea kateutta? Uskon, että pakkomielteinen kadehtia ei kadehdi, vain pintaa, materiaa, vaan ominaisuuksiasi, joita hän ei pysty rahalla ostamaan, saati kirurgin veitsellä muuttamaan sellaiseksi.

Puhun nyt tietynlaisesti aitoudesta, sekä luonteesta yleisesti. Sellaista ei voi tilata verkkokaupasta, operoida kauneusklinikalla, se on ihmisen sisin, joka voi kehittyä paremmaksi, vaan olemalla itselleen, että muille rehellinen. On oltava puhtaat aikeet, jos haluaa olla aidosti hyvä ihminen.

Olen kärsinyt vuosia kateuden tuomista ongelmista, se on oikeasti ollut hyvin piinaavaa. Tuntui joskus siltä, että olin suljettuna mielisairaalaan hullujen kanssa, enkä nähnyt ulos pääsyä. Miksi avaan asioita vasta nyt? Pelkään ongelmien taas alkavan. Jokunen vuosi sitten läheinen ihminen jakeli kotiosoitettani internet palstoilla ajatellen, että yksityisyydestä tarkka miesystäväni jättäisi minut, kun hänen yksityisyyteen kajotaan, mutta on kornia ajatella, että eroaisimme vastaavista syistä. Kuvitelkaa oikeasti, miten sekaisin ihminen voi olla? Saatatte uskoa hänen tarkoin harjoteltua tekohymyä, pumpattua karismaa yms. Mielestäni karmivaa, että olen päästänyt monia vastaavia elämääni, sekä huomannut liian myöhään, heidän pahat aikeensa, kun on ollut jo liian myöhäistä.

Olen kaikenlisäksi itse aika alistuvainen, mitä tulee ihmissuhteisiin, niin pyydän herkästi anteeksi, sekä yritän olla sovittelija riidoissa, vaikka tiedän toisen olevan pahatahtoinen, niin en halua nk vihamiehiä samaan kaupunkiin, enkä samoihin piireihin, joissa itse pyörin. Tosiasiassa, emme voi olla kaikille mukavia, emmekä ymmärtää kaikkea, se on yhtä sallittua, kuin ylimaalinen ymmärtäminen.

Halusin kirjoittaa tämän julkisesti, että itsekkin muistan, miten vaarallisia myrkylliset ihmissuhteet voivat olla ja mihin ne aina päätyvät. Ei mihinkään hyvään, en voi olla ystävä/kaveri tai sukulainen ihmiselle, joka tuntee pakkomielteistä tarvetta tuhota minun elämäni, himoitsee kaikkea minulle olevaa. Iloitkaa toisten onnesta, lohduttakaa onnetonta ja olkaa varovaisia, sillä naivius on niin last season….

  • Joni Virtanen

 

 

Läheisen kateutta ei ansaita – kateus langetetaan
Merkitty:                                

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *